Kansalaiskeskustelu

Yleinen kategoria => Talous => Aiheen aloitti: auvo rouvinen - 05.09.09 - klo:13:10



Otsikko: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 05.09.09 - klo:13:10
Tuo veroketju on mielestäni yksittäisen veroratkaisun arvostelua, tähän arvelin pähkaillä yleisellä tasolla.

Erittäin mielenkiintoinen on Milton Friedmanin kehittämä Negatiivinen tulovero. Tiedän, mitäs kommunisti veroista ymmärtää, saati sitten Uusliberalismin teorian isän ajatuksista. Sattuupa ymmärtämään koska Friedman on Nobelisti ja siis fiksu kaveri.


Erittäin yksinkertainen ajatus. Jos tulot jäävät alle tietyn rajan, verotoimisto maksaa palautuksia, jos menevät yli, perii veroa. Ja matemaattisesti varsin selkeä, kirjoitimme pojan kanssa kaavan muotoon pari viikkoa sitten kun vein hänelle muuttokuorman hesaan. Riittää kun määrittää valtakunnallisen minimitulon ja maksimiveroasteen, lopun hoitaa matematiikka.

Netto = ( 1 - maksimiveroaste ) x brutto + minimitulo
esim.

500 =  (1 - 0.5) 0 + 500
1250 =  (1 - 0.5) 1500 + 500
2000 =  (1 - 0.5) 3000 + 500
2750 =  (1 - 0.5) 4500 + 500
3500 =  (1 - 0.5) 6000 + 500

500 =  (1 - 0.8) x 0 + 500
800 = (1- 0,8) x 1500 + 500
1100 = (1- 0,8) x 3000 + 500
1400 = (1- 0,8) x 4500 + 500
1700 = (1- 0,8) x 6000 + 500

--
1000 =  (1 - 0.5) 0 + 1000
1750 =  (1 - 0.5) 1500 + 1000
2500 =  (1 - 0.5) 3000 + 1000
3250 =  (1 - 0.5) 4500 + 1000
4000 =  (1 - 0.5) 6000 + 1000

1000 =  (1 - 0.8)x 0 + 1000
1300 = (1- 0,8) x 1500 + 1000
1600 = (1- 0,8) x 3000 + 1000
1900 = (1- 0,8) x 4500 + 1000
2200 = (1- 0,8) x 6000 + 1000





http://fi.wikipedia.org/wiki/Milton_Friedman
http://fi.wikipedia.org/wiki/Negatiivinen_tulovero



Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 16.10.09 - klo:20:16
Tulipa tuossa mieleen kertoa jotakin veroista. Kellekkään tuskin on yllätys että en ole hakenut näkemyksiäni taloustieteen oppikirjoista tai puolueiden ohjelmista vaan sallin luovan nerouteni analysoida asiaa.

Nykyisin käytössä olevia veroja.

1. Tulovero, progressiivinen (mitä suurempi tulo, sitä suurempi (1980 suomi) tai pienempi (2009 suomi) prosentti tuloista) tai tasavero (sama veroprosentti tuloista riippumatta).
2. Henkilövero. Jokainen maksaa saman suuruisen veron. esim. 300€ vuoteen oikeudesta katsoa televisiota.
3. Liikevaihtovero eli alv
4. Hyödykevero, esim karamelli tai bensiinivero.
5. Tulli
6. Haittavero (esim hiilidioksidivero)
7. Kateusvero (esim terveyskeskusmaksu, monet kadehtivat sairaita ja haluavat verottaa heitä "turhista" käynneistä terveyskeskuksessa. Tietty on ikävää jos hulluilla on kivaa heidän valitellessaan "ääniä" psykologille)
8. vessavero. Muinaisessa Roomassa kylpylöiltä peritty vero josta sanonta "raha ei haise"
9. Tietulli.
10. Omaisuusvero (esim kiinteistövero. Aikoinaan myös yli miljoonan euron omaisuuksia verotettiin, nyttemmin siitä on päästy)
11. Perintövero (kuolleiden omaisuudesta peritty vero, perusteluna on ettei taivaassa tarvitse rahaa)
12. Suojelumaksu. Mafian perimä maksu siitä ettei tapa maksajaa.
13. Autovero, perittiin teiden rakentamiseksi, nykyisin käytetään pankkitukiin.
14. Inflaatio. Valtio painaa rahaa kulujensa kattamiseen jolloin entisen rahan arvo tipahtaa. Keino on ollut käytössä ainakin Rooman vallan ajoilta jolloin rahan metallipainoa pudotettiin 10% vuodessa joka meni senhetkisen rahapaja tekniikan virhemarginaalin syyksi.
No oishan noita.

Mutta, kun julkisessa keskustelussa puhutaan verosta, tarkoitetaan yleensä valtion tuloveroa jonka osuus veroista on yli 20%. Sen alentamiseen pyritään muita veroja kohottamalla.

Nettoveroaste ilmaisee maksettujen verojen ja saatujen palveluiden erotuksen. Suomessa ero on ollut melkoisen pieni, täällä vero on käytetty kansalaisten hyvinvoinnin kustantamiseen, keskiajalla (ja kehitysmaissa vieläkin)  taas nettoveroaste oli korkea koska rahat käytettiin sotimiseen taikka eliitin elämään.

Jokainen poliitikko lupaa ennen vaaleja alentaa veroja. Kukaan ei ole siihen pystynyt eikä matemaattisesti ajatellen pystykään koska menojen supistaminen ei ole helppoa, vaikeita ratkaisuja elikkä investointeja pitkän aikavälin säästöihin taas ei yksikään poliitikko ole valmis tekemään koska ne kasvattavat lyhyen aikavälin kuluja. Sitä vastoin lyhyen aikavälin kuluja ollaan valmiit karsimaan pitkän aikavälin kulujen kasvattamiseksi koska siten saavutetaan "säästöjä". esim lakkauttamalla ennalta ehkäisevä terveydenhuolto saavutetaan lyhyellä aikavälillä merkittävä "säästö" joka maksetaan takaisin kasvaneina pitkän aikavälin kuluina ja elintason laskuna.

Tietenkin "veron alennus poliitikot" ovat keksineet monia keinoja "alentaa" veroja. Siis käyttää luovaa kirjanpitoa todistaakseen asian. Kaksi keinoa on yli muiden ja niitä ei kaikki edes huomaa.
1. Otetaan velkaa. Siis lykätään veronmaksua seuraavalle vaalikaudelle.
2. "Yksityistetään" valtion omaisuutta. Siis myydään aikaisemmin hankittua omaisuutta. (Tämä vastaa sitä että poltetaan talo pakkasyönä polttopuiden säästämiseksi. Vaihtoehtoinen keino eli lämpöpumpun hankinta energialaskun pienentämiseksi on pitkällä aikavälillä parempi malli mutta monesti sekä ideologisesti että matemaattisesti liian vaikea. Ei osata laskea yli yön. Oma mallini elikkä hankkia metsää jossa kasvaa polttopuuta on poliitikoille täysin käsittämätön.)

Kolmas mieleen tuleva on palveluiden laadun heikennys. Myydään samalla verosummalla 7 lääkärin terveyskeskusta jossa on vain kaksi lääkäriä. Jätetään tiestön kunnossapito heitteille.

Keinoja lienee paljonkin ja toivon lukijoiden esittävän niitä, muistakaa että saatatte kirjoittaa tulevalle kansanedustajalle joka toivoo voivansa kaivaa hatusta kaniinin elikkä "alentaa veroja samalla kun korottaa sairaanhoitajien palkkoja."

Kun siis pidetään mielessä nuo faktat, voidaan arvioida "veron alentajien" onnistumista. Jos keksitte yhdenkin joka on siinä todella onnistunut, kertokaa.

Samalla toivon kaikkien pohdiskelevan suomen valtion velkaantumista. (hs. B4 eilen tai toissapäivänä, noin graafista)
 1980 = 10 % / bkt
1990 = 12%
1997= 87%
2008=38%
2010=60%
2013=100%

Pankeille (rikkaille keinottelijoille) syydettäviä miljardeja puolustellaan sillä ettei velkaa tarvitse koskaan maksaa. No ei sitä pystykään. Kunhan korko nousee 15 kieppeille, 100% velka meinaa 30% nettoveroastetta pelkästään korkokuluina. (siis maksamme 30% veroa saamatta mitään) Ja tähän tilanteeseen päädymme tietysti suurten veron alentajien nerouden seurauksena. Ja koska 50% bkt:sta on verovapaita pääomatuloja, maksaminen jää 50% palkkatulolle. Jonka nettoveroaste ilman mitään vastinetta on siis 60%.

Että kunhan seuraavan kerran saatte kuulla, "veron alennukset maksavat itsensä" ja näette kuinka hatusta lentää kaneja, sijoittakaa pääomanne wincapitaan ja äänestäkää kyseistä taikuria. Ellei onni potkikkaan, ainahan voitte syödä kaneja joita sataa loputtomasti.


.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 16.11.09 - klo:15:14
Kuten lienette havainneet, Katainen on innokkaasti alentanut veroja, siis ottanut velkaa ja jakanut rahaa rikkailla. Ne velat täytynee maksaa joskus ellei sitten sosialisoida valtiolla lainanneiden omaisuutta. Katainen totesi että veroastetta täytyy nostaa. Puhui 45% veroasteesta. Laskin piruuttaan tuolla Negatiivisen tuloveron kaavalla homman v 2007 tulon jaon mukaan.

Vedin hatusta lähtöarvot ja oletin ettei Alv, hiilidioksidi, auto, sähkö, tupakka, alkoholi taikka muita haittaveroja. Tulot kulutusyksikköä kohti. Siis aikuinen 1, lapsi tais olla 0.5.

Minimitulo 0€ kk.
Maksimiveroaste 45%.

   kk tulo      861,17      1127,42      1349,25      1543,92      1727,5      1918,08      2132      2401,75      2809,58      3857,25   
   netto      473,64      620,08      742,09      849,15      950,13      1054,95      1172,6      1320,96      1545,27      2121,49   
   vero      387,53      507,34      607,16      694,76      777,38      863,14      959,4      1080,79      1264,31      1735,76   
   vero%      45      45      45      45      45      45      45      45      45      45   

(Muuten, kun luette niin huomaatteko että tämä seuraava vastaa aika tarkasti nykyistä, 800 tulosta 20% veroa, alv 20% ja haittaverot 10%.)


Minimitulo 500€ kk.
Maksimiveroaste 70%.


   kk tulo      861,17      1127,42      1349,25      1543,92      1727,5      1918,08      2132      2401,75      2809,58      3857,25   
   netto      758,35      838,23      904,78      963,18      1018,25      1075,43      1139,6      1220,53      1342,88      1657,18   
   vero      102,82      289,19      444,48      580,74      709,25      842,66      992,4      1181,23      1466,71      2200,08   
   vero%      11,94      25,65      32,94      37,61      41,06      43,93      46,55      49,18      52,2      57,04   


Minimitulo 800€ kk.
Maksimiveroaste 85%.


   kk tulo      861,17      1127,42      1349,25      1543,92      1727,5      1918,08      2132      2401,75      2809,58      3857,25   
   netto      929,18      969,11      1002,39      1031,59      1059,13      1087,71      1119,8      1160,26      1221,44      1378,59   
   vero      -68,01      158,3      346,86      512,33      668,38      830,37      1012,2      1241,49      1588,15      2478,66   
   vero%      -7,9      14,04      25,71      33,18      38,69      43,29      47,48      51,69      56,53      64,26   

Kokeillaan viellä
Maksimi veroaste      0,95
Minimitulo      1000

   kk tulo      861,17      1127,42      1349,25      1543,92      1727,5      1918,08      2132      2401,75      2809,58      3857,25   
   netto      1043,06      1056,37      1067,46      1077,2      1086,38      1095,9      1106,6      1120,09      1140,48      1192,86   
   vero      -181,89      71,05      281,79      466,72      641,13      822,18      1025,4      1281,66      1669,1      2664,39   
   vero%      -21,12      6,3      20,88      30,23      37,11      42,86      48,1      53,36      59,41      69,07   


Että noilla mennään. Käytin taulukoiden laskentaan desiilien mukaisia mediaanituloja sekä Kataisen ilmoittamaa tulevaa veroastetta jolla hänen ja Viinasen tekemät möhläilyt voidaan maksaa jos nousukausi alkaa heti ja on pystysuora ylös.


No mitä tuo oikeasti kertoi? Ei mitään. Ei kansantaloutta voi laskea staattisille kaavoilla vaan täytyisi tehdä simulaatio jossa jokainen euro kiertäisi ja jokainen kuluttaja kuluttaisi. Se että näitä simuja ei ole käytössä on melkoinen puute ja pää syy hölmöilyyn. Täytyy tehdä kokeita (NL, Margaret, Regan, Bush, Pol Pot.)

Kokeet tahtovat olla monesti hengelle hupia. Tänäkin vuonna miljardi ihmistä näkee nälkää. Maailmassa jossa ylensyönti on yleisin kuolinsyy.


.
Edit

No oli tuosta jotakin hyötyä. Laskin omat veroni ja huomioin pääomatulojen 28% maksimiveroasteen sekä kulutusverot (Alv).

Oikea kaava tällä hetkellä on.
Minimitulo - 300
Maksimivero 28


Ja antaa seuraavan taulukon:

   kk tulo      861,17      1127,42      1349,25      1543,92      1727,5      1918,08      2132      2401,75      2809,58      3857,25   
   netto      320,04      511,74      671,46      811,62      943,8      1081,02      1235,04      1429,26      1722,9      2477,22   
   vero      541,13      615,68      677,79      732,3      783,7      837,06      896,96      972,49      1086,68      1380,03   
   vero%      62,84      54,61      50,23      47,43      45,37      43,64      42,07      40,49      38,68      35,78   


.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: Mikael Vestama - 16.11.09 - klo:23:00
Vaan mikä olisi kannustavin veromalli? No negatiivisen progressio käyttö tietysti. Veikkaan että kummasti lisäisi ahkeruutta ja yrittämisen halua jos progressio menisi päin vastoin kuin nyt. Eli lähtövero-% voisi olla esim. 35% tai 30% ja mitä enemmän tienaa sitä pienemmäksi prosentti kävisi. Yli 150k€ tienaaville päädyttäisiin sitten minimiprosenttiin joka voisi olla esim. 15%. Tämä malli palkitsisi työntekemistä toisin kuin tämä nykyinen.

---

Toinen mielenkintoinen malli voisi olla sellainen ettei tuloista oteta lainkaan veroja, pelkästään kuluttamisesta. Ts. veroa olisi ainoastaan tuotteiden hinnoissa. Tällöin se joka kuluttaisi, myös maksaisi. Tosin tällainen malli ei kyllä käy laatuun koska se saattaisi rajoittaa (etenkin turhaa) kulutusta, mikä ei tietyille tahoille käy. Kuten tiedetään en ole mikään viherpiiperö, tms. mutta tällainen veromalli olisi kyllä meikän oikeistajun mukaisesti melkeinpä se reiluin.



Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 17.11.09 - klo:02:16
Tuosta on pakko tehdä simu. Tosta verohommasta siis.Kokemuksen mukaan ihmiset kuitenkin maksavat 90% tuloveroa. Jenkeissähän oli aikoinaan (ennen regania) yritysjohtajien vero yli 90% ja silti johtajiksi oli halukkaita.

Oletetaan että veroaste menee :
brutto -> netto
20 000 -> 15 000
200 000 -> 20 000
Kieltäytyisitkö palkankorotuksesta jos luvattaisiin nostaa 20 k€ (->15k€) palkka  200 k€? (->20 k€) tai
20 k€ (->15k€) palkka  2000 k€? (->200 k€)


Tietty pääomatuloissa täytyisi olla sen verran lievä että omaisuus säilyisi, ei kai ole oikein että peritty omaisuus haihtuu? Silloinhan nekin jotka ovat perineet, joutuisivat töihin.

Jos verotetaan pelkkää kulutusta, progressio on jyrkän negatiivinen. Lonkalta esimerkki ilman laskemista.
Tulot - kulutus - alv - vero%
20 -- 20 -- 10 - 50%
500 - 30 - 15 - 3%

--
Siksipä peruspäivärahan vero on nyt noin :
brutto - netto - alv - kokovero%
500 - 400 - 80 - 36% (kaikki menee elämiseen)
Pääomatulon
1000 000 - 720 000 - 0 - 28% (ei kai kukaan miljoonan kuukausitulolla oleva ite leipäänsä maksa)


--
katon muuten v 85 taulukon:
13500-18400 10 ja 6%
18400-22700---------- 304 ja 13%
2270-28000----------863 ja 19%
28000-35000---------1870 ja 23%
35000-45000---------3480 ja 28%
45000-65000---------6280 ja 29
65000-87000---------12080 ja 33%
87000-135---------19340 ja 38%
135-225--------37980 ja 45%
225-403--------78080 ja 50%
403--------167 ja 51%

Sama vero koski niin pääoma kuin muitakin tuloja, oli helppo leveillä verokalenterissa jos omisti muutaman hehtaarin 1 veroluokan lepikkoa. (pintaala vero, n 300mk ha lyötiin muun tulon päälle)


.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 17.11.09 - klo:12:37
Niin siis minä kannatan hiilidioksidiveroa. Toisin kuin yllä olevasta voisi päätellä. Siispä Thaimaan lentoihin sellainen 5000€ lentovero olisi mielestäni täysin hyväksyttävä. (Vaikka ehkä ohjaisikin kaikkein köyhimmät Tallinnaan) Syynä on paitsi ilmaston muutos, myös se että sillä tavalla varmistetaan talouden kilpailukyky tulevaisuudessa. Koska energian hinta nousee kuitenkin, on selvää että maa joka ottaa nyt käyttöön energiatehokkaimman teknologian, voi myydä sitä 5 vuoden kuluttua nollaveron maihin jotka tulevat vasta silloin korkeaan hintaan. Kuten olette nähneet Toytan ja GM tilanteesta. Toyta rakensi autoja 80$ barrelihintaan varautuen, GM 15. Nyt Toyta tekee nollatulosta kun taas GM sosialisoitiin velkojien pyynnöstä.

Hesarissa oli tuloveroasteet. Otan lyhyen lainauksen.

tulo kk  Veroaste 1995 Veroaste 2010 Netto 1995 Netto 2010 Muutos 
7873 52% 43%   3779,04      4487,61      708,57
4921 45% 38%     2706,55      3051,02      344,47   
2952 38% 28%   1830,24      2125,44      295,2
1968 32% 22%     1338,24      1535,04      196,8
Siinä ei tietenkään ole huomioitu  palvelujen heikentymistä.


Sekä lyhyt katsaus kilpailijoihin (http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/11/16/suomen-asema-verohelvettina-murenee/200923853/12)

Tuloveroprosentit, perheetön palkansaaja, tulot 36 400 e/v

Belgia     40,4
Saksa    39,8
Tanska    36,5
Italia    34,4
Itävalta    32,1
Alankomaat    30,8
Suomi    29,6
Ranska    28
Ruotsi    26,1
Norja    25,4
Kanada    25,2
Yhdysvallat    24,2

.



Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 17.11.09 - klo:12:41
Vaan mikä olisi kannustavin veromalli? No negatiivisen progressio käyttö tietysti. Veikkaan että kummasti lisäisi ahkeruutta ja yrittämisen halua jos progressio menisi päin vastoin kuin nyt. Eli lähtövero-% voisi olla esim. 35% tai 30% ja mitä enemmän tienaa sitä pienemmäksi prosentti kävisi. Yli 150k€ tienaaville päädyttäisiin sitten minimiprosenttiin joka voisi olla esim. 15%. Tämä malli palkitsisi työntekemistä toisin kuin tämä nykyinen.


Niin sinä et tienaa miljoonaa viikkoon koska pelkäät veroja? Itellä on syynä tyhmyys ja laiskuus. Kyllä minä sen 280 000 voisin maksaa jos äly riittäis tuollaisiin tuloihin töitä tekemättä. Ei vaan piisaa. Ja en oo varma saisinko vaikka olisin kokoaika duunissa. (Siis yrittäjänä, palkkaduunarina tuohon ei pääse kun tuurilla.)


.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 23.11.09 - klo:20:57
Kalle Isokallio huomautti kolumnissaan pääomatulojen verotuksesta.

 Mielestäni on väärin, että pienipalkkainen joutuu maksamaan pienistä pääomatuloistaan korkeampaa veroa kuin pienestä palkastaan. Varsinkin kun suuripalkkainen maksaa suurista pääomatuloistaan suurta palkkatuloaan pienempää veroa. Pääomatulojen progressiivinen verotus olisi oikeudenmukaista, eikä siitä ole haittaa kansantaloudelle. (http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2009112310629457_k1.shtml)

Eräs seikka joka ei ole ketään huolettanut. Pientä pääomatuloa nauttiva joka maksaa 28% tuloistaan. Jos vero olisi progressiivinen, omistuspohja laajenisi taikka ainakin pienituloiset saisivat syödäkseen.


.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit- ALV
Kirjoitti: auvo rouvinen - 25.12.09 - klo:12:34
Kuinka liikevaihtovero vaikuttaa? Siis tämä ns. kulutuksen verottaminen.

Rakennusfirma joka tekee pelkkää työtä. (pyöristän hiukan lukuja)
Palkka (100) + loma (18,5%) + työajan lyhennys (7,5%) =  126 (tämä maksetaan duunarille veronalaisena)
Vakuutukset ym noin 28% => 164
ALV 22% = 36,04
Yht = 200

Jos duunarin veroaste on 20% ja alv 22%, kaikesta duunarille maksettavasta menevä vero on 25,2 + alv 36

Koska ostaja katsoo kokonaishintaa, siis on valmis ostamaan työtä 200 eurolla, duunari maksaa veroa 61€. Vähennetään vakuutukset jolloin saadaan verollinen laskutustunti. 164€ (200 - (vakuutus + eläke) 50€)

Siispä veroaste duunarilla on 61 / 1.64  = 37%
Tämä veroaste on vakio riippumatta tienaako 10 000 vai 40 000 vuoteen.

Siispä alv:n nosto prosentilla nostaa duunarin veroastetta 1.3-10% riippuen siitä tekeekö yritys voittoa. ALV maksetaan myös voitosta ja sekin nyhdetään työstä koska kyseisellä yrityksellä ei ole muita tulon lähteitä kuin työ.

Jos vero keskustelussa kerrottaisiin että tarkoitus on nostaa 20 000 vuodessa tienaavien tuloveroa 5%, syntyisi öläkkä. Kun sanotaan että verotuksen painopistettä ollaan siirtämässä kulutuksen verotukseen ja siksi ALV:tä nostetaan 3 %, kaikki riemuitsevat ettei verokortissa näkyvä prosentti nouse. Porvarit luulevat ihmisiä tyhmiksi ja siksi voivat puhua kulutuksen verotuksesta pokerinaamalla.


Nin minä työskentelen välillä raksalla ja siellä asiakas katsoo kokonaishintaa. Jos hänellä on 200 000 mökkirahaa, en voi myydä 400 000 mökkiä vain koska joudun maksamaan alv:n. Siksi tuollainen esimerkki.


.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 13.03.10 - klo:20:23
tulipahan mieleen, jos pyrin politiikkaan mukaan, minunhan pitää populistina tehdä sellaista politiikkaa kuin äänestäjät tahtovat, ei sellaista kuin itse tahdon. (tai ainakin luvata tehdä että pääsen tekemään minkäänlaista.) Siispä ajattelin kysyä millaista veromallia te tahdotte.

Vestama oli sitä mieltä että käänteinen prokressio olisi hyvä koska se kannustaisi ihmisiä rikastumaan.

Totta onkin että rikas ihminen on valtiolle harmiton, ei käytä terveyskeskuksia, sossua, tuki katuja kerjäämällä.

Jos siis kannustaisimme kaikki rikastumaan?

Malli rikkauteen kannustaminen:

Rikkaille verovapaus sekä valtion tukea
Köyhiä kannustetaan rikastumaan köyhyysverolla

Mikä on rikas?
Yhden vanhan (puhivat euroista ja merkoista sekaisin) nettisivun mukaan kansallisvarallisuus on 2800 mrd. mk, siis noin 600 miljardia euroa. Se jaetaan 5 milj tekee keskimääräiseksi varallisuudeksi 120 000€

bkt henkeä kohti on 35 041 €


Rikkaana voitaneen pitää henkilöä jonka varallisuus ja tulot ylittävät keskiarvon kymmenkertaisesti. Perheessä on yleensä kaksi aikuista ja kaksi lasta. Siis yhden aikuisen perheen jäsenen omaisuus olisi 2.4 milj ja tulot 700 000€

Alempaan keskiluokkaan taas kuuluu jos tulot ja omaisuus ovat keskiarvo. Aikuinen perheenjäsen 240 000 ja 70 000


a. Kuinka moni kannattaa mallia jossa rikkaat saavat verovapauden ja muille kannustusvero 20 000€ vuoteen?

b. Entä mallia jossa myös ylempi keskiluokka, siis yli  70 000€ v ja 240 000€ käteistä siirtää henkilön verottomuuden alueelle ja takaa valtiolta pienen kannustepalkkion?


.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit-USA
Kirjoitti: auvo rouvinen - 14.03.10 - klo:12:05
Niin mikäli valtion talous meinataan pitää tasapainossa:

a. Kuinka moni kannattaa mallia jossa rikkaat saavat verovapauden ja muille kannustusvero 40 000€ vuoteen?

b. Entä mallia jossa myös ylempi keskiluokka, siis yli  70 000€ v ja 240 000€ käteistä siirtää henkilön verottomuuden alueelle ja takaa valtiolta pienen kannustepalkkion? Tässä mallissa alle keskitulon jäävien pitäisi maksaa kaksi kertaa oma osuutensa eli 70 000€ vuoteen varoa. (Jos puolet väestöstä on verovapauden piirissä ja veroaste on 50%, toinen puoli joutuu tietysti maksamaan 100%)



Eilinen Pan ja Teller käsitteli USA verotusta. Veroaste on 40%.

Wikipedian mukaan USA velkaantuu n. 13% vuosivauhtia. (http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_public_debt ) Siis todellinen veroaste on 40% + 13% = 53%

Muistathan että valtion velka on lykättyä veronmaksua ja valtion omaisuuden myynti kerättyjen verojen kuluttamista joten ne täytyy laskea mukaan veroasteeseen. Yleensä ekonomistit eivät näin tee koska erilaiset kani hatusta temput menettäisivät näin uskottavuutensa ja ekonomisteille maksetaan uskottavuuden säilyttämisestä. Minulle ei maksa kukaan joten voin laskea niin kuin haluan.


.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 20.03.10 - klo:09:31
Walroos (http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/03/19/wahlroos-verot-alas/20104053/12)
 
Lainaus
Wahlroosin mukaan vaarana on, että vajeita aletaan kuroa umpeen verotusta kiristämällä, jolloin on mahdollista, ettei alijäämiä saada koskaan täytettyä.

Elikkä Nalle hämää ovelasti, kertoo yhden faktan, vajeet on maksettu talouskasvulla ja sitten syöttää tuon sammakon.

Totuushan nimittäin on ettei rikkaiden veronalennuksilla ole mitään edullista vaikutusta talouskasvuun kun taas valtion kulutuksella on. Vanhan Keynesiläisen teorian mukaan kulutus lisää talouskasvua. Rikkaiden taskuun tippuneet veronalennukset taas lisäävät kiinalaisten investointeja. Kun taas köyhien taskuun menevät rovot kulutetaan.

.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 23.03.10 - klo:13:55
Tämän ketjun tekstit on sen verran sekavia etten ihmettele miksi kukaan ei vastaa. Kuitenkin, mikäli meinaan joskus saada mainetta suurena taloustieteilijänä minun on pakko kehittä toimiva järjestelmä ja tämä on mindmap johon kerään näkemyksiäni.

Vertaillaan USA ja Suomen mallia pieneltä osalta. Siis ALV ja sairasvakuutus. Oletan suomen alv:n suoraan 25% johon varmasti pikapuolin päädytään. Oletan tuloveron 30% joka vastaa duunarin verotusta likimäärin. Arvioin eläkkeen ja vakuutuksen suuruudeksi rakennuspuolella käytetyn 18.1% palkan päälle + 4.1% pois palkasta.
Vienti
Suomalainen firma tekee tuotteen vientiin: Palkka 20 sis arkipyhät ja lomat , vero 30%, vakuutus 5.7%
-> nettopalkka 14€, eläke 4.5€, verotulo 6€
-> Tuotteen työn hinta 25€

Oletan Jenkkilässä maksettavan samaa palkkaa: Palkka lomakorvauksineen 20, vero 30%, vakuutus (1000/160 = 6,25) + eläke (arvio 20% 6) = 12€
-> käteen 14€, eläke 6€, verotulo 6€
Tuotteen työn hinta = 32€

Elikkä jenkeissä tuo sairasvakuutus nostaa kulut hiukka suuremmiksi. Mitä pienempi palkka, sitä suurempi sen osuus.

Tuonti
Tuontitavara kiinasta. Tuotteen hinta 100 € satamassa. Jenkeissä on matalampi alv, tosin vaihtelee kyläkohtaisesti joten oletan 10%, onnistuu laskeminen.
Suomi 100€ + 25% = 125€ josta verotuloja valtiolle 25€
USA 100€ + 10% = 110€ josta verotuloja valtiolle 10€

Näyttää hiukan siltä että noilla arvoilla laskettuna suomen valtio toimii tehokkaammin, voimme kustantaa osan terveydenhoidosta kiinalaisella tuontitavaralla ja työtunti on halvempi vientimarkkinoilla.
Suomalaiset kulut laskin talo TES mukaan niin kuin ne kirvesmiehelle pitää maksaa. Muilla aloilla vakuutus ja eläke ovat pienempiä elikkä meikäläiset kustannukset on reilusti yläkantissa.


--
Suomalaisen palkan laskin muinoin tekemälläni laskurilla 15.85€ tuntipalkalla :
http://koti.mbnet.fi/port/js/laskuri.htm
.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 26.03.10 - klo:00:59
Vaan mikä olisi kannustavin veromalli? No negatiivisen progressio käyttö tietysti. Veikkaan että kummasti lisäisi ahkeruutta ja yrittämisen halua jos progressio menisi päin vastoin kuin nyt. Eli lähtövero-% voisi olla esim. 35% tai 30% ja mitä enemmän tienaa sitä pienemmäksi prosentti kävisi. Yli 150k€ tienaaville päädyttäisiin sitten minimiprosenttiin joka voisi olla esim. 15%. Tämä malli palkitsisi työntekemistä toisin kuin tämä nykyinen.

Muuten hyvä mutta tuossa mallissa kokonaisveroasteeksi jäisi 25% mikä on 25% liian vähän.

Nykyinen mallihan on :
Alle 100 000 € vuoteen tuloa, vero  40 - 50 %
Yli 100 000 € vuoteen tuloa, vero  28 %
Mikä ei riitä koska valtio velkaantuu.

Lainaus
Toinen mielenkintoinen malli voisi olla sellainen ettei tuloista oteta lainkaan veroja, pelkästään kuluttamisesta. Ts. veroa olisi ainoastaan tuotteiden hinnoissa. Tällöin se joka kuluttaisi, myös maksaisi. Tosin tällainen malli ei kyllä käy laatuun koska se saattaisi rajoittaa (etenkin turhaa) kulutusta, mikä ei tietyille tahoille käy. Kuten tiedetään en ole mikään viherpiiperö, tms. mutta tällainen veromalli olisi kyllä meikän oikeistajun mukaisesti melkeinpä se reiluin.

Tuossa energia verossa on ideaa ja siksihän minä olen sitä vaatinut. On aivan sama onko ilmaston muutos totta vai ei, öljylitra sisältää 5 työtuntia joten mikäli valtio ottaisi siitä kohtuullisen 100€ veron, asiakas saa kuitenkin 150€ työpanoksen ostaessaan litran öljyä ja voittaa siten 50€. Kyseessä on siis vero joka maksaa itsensä.

--
bkt on hiukka vajaa 40 000 / hlö. Puolet töissä joten töissä käyvän pitäisi maksaa 40 000€ vuoteen.

säilytettäisiin 20% alv (80 000 / 5) -> 16 000€ hlö

Jos verotus jaettaisiin niin että 25% verotulosta otettaisiin energiasta ja yksi ihminen kuluttaa 10 000 litraa polttoainetta, polttoaine vero olisi 1€ litra. -> 10 000€

Tuloveron osuudeksi jäisi töissä käyvää henkilöä kohti 14 000€ / vuosi.

Koska huomattavan suuri osa ei tienaa tuon enempää, uskoakseni verotaulukko menisi suunnilleen.

tulot 38 000€ / v - kulutusverot (26 000) - tulovero (0)  -> 12 000 käteen.
tulot 76 000€ / v - kulutusverot (26 000) - tulovero (38 000)  -> 12 000 käteen.
tulot 150 000€ / v - kulutusverot (26 000) - tulovero (40 000)  -> 84 000 käteen.
1 150 000 € / v - kulutusverot (26 000) - tulovero (40 000)  -> 1 084 000 käteen.

Heureka, se on löytynyt. Vero joka maksaa itse itsensä ja kukaan ei voi ruikuttaa koska verotus on oikeudenmukaista, kaikki yli 76 000 tienaavat maksavat saman pikkusumman.


.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 23.08.10 - klo:18:34
Kirjoitin blokia uuteen suomeen ja siellä minulle väitettiin sitkeästi ettei verotus ole keventynyt. Jouduin lopulta tarkistamaan asian :

http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/kansantaloudentunnusluvut/veroaste/

   Vuosi          prosenttia BKT:sta      miljoonaa
euroa   
   1980      35,8      11892   
   1985      39,8      22811   
   1990      43,7      39050   
   1991      45,4      38649   
   1992      45      37307   
   1993      44,4      37280   
   1994      46,8      41306   
   1995      45,7      43857   
   1996      47,1      46641   
   1997      46,4      49780   
   1998      46,3      53952   
   1999      46      56165   
   2000      47,2      62415   
   2001      44,8      62335   
   2002      44,7      64191   
   2003      44,1      64187   
   2004      43,5      66191   
   2005      43,9      69120   
   2006      43,8      72615   
   2007      43      77269   
   2008      43,1      79648   
   2009      43,1      73838   

Summassa ei näy valtion velkaantuminen.

Julkisyhteisöjen EMU-velka bruttokansantuotteesta (tilastokeskus)
         mrd. €      % BKT:sta   
   1990      12,5      14,1   
   1991      19      22,3   
   1992      33,3      40,1   
   1993      46,4      55,3   
   1994      51      57,7   
   1995      54,4      56,6   
   1996      56,5      57   
   1997      57,9      53,9   
   1998      56,4      48,4   
   1999      55,9      45,7   
   2000      57,9      43,8   
   2001      59,1      42,5   
   2002      59,6      41,5   
   2003      64,8      44,5   
   2004      67,6      44,4   
   2005      65,7      41,7   
   2006      65,7      39,7   
   2007      63,2      *35,2   
   2008*      63      34,2   
   2009*      75,2      44   


Velan kasvu + veroaste % bruttokansantuotteesta

         Velan kasvu      veroaste      yhteensä   
   1990            43,7         
   1991      8,2      45,4      53,6   
   1992      17,8      45      62,8   
   1993      15,2      44,4      59,6   
   1994      2,4      46,8      49,2   
   1995      -1,1      45,7      44,6   
   1996      0,4      47,1      47,5   
   1997      -3,1      46,4      43,3   
   1998      -5,5      46,3      40,8   
   1999      -2,7      46      43,3   
   2000      -1,9      47,2      45,3   
   2001      -1,3      44,8      43,5   
   2002      -1      44,7      43,7   
   2003      3      44,1      47,1   
   2004      -0,1      43,5      43,4   
   2005      -2,7      43,9      41,2   
   2006      -2      43,8      41,8   
   2007      -4,5      43      38,5   
   2008*      -1      43,1      42,1   
     2009*      9,8      43,1      52,9   

Kokonaisveroasteen keskiarvo mukaan lukien valtion velan kasvu mutta ilman valtion omaisuuden myyntiä näyttäisi olevan 46,54% bruttokansatuotteesta.


Näyttää kuitenkin siltä ettei se Kataisen suuri veronkevennys ole paljonaan purrut paitsi muutamaan ökyrikkaaseen.


.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 15.12.10 - klo:10:37
Kuten muistanette, aikoinaan, ennen tuota viimeistä suurta verouudistusta, laskeskelin kuinka paljon kiinteistöveroa täytyy nostaa jos omaisuusvero poistetaan rikkailta.

Viime viikolla MOT ohjelmassa haastattelivat muutamaa tyyppiä jotka kertoivat EK:n nimenomaan vaatineen omaisuusveron korvaamista kiinteistöverolla. Olin siis ennustuksissani oikeassa, tarkoitus ei ollut alentaa veroja vaan muuttaa suurten omaisuuksien vero pienten omaisuuksien veroksi.

Missä MOT mukaan oli onnistuttu. Kun entisen omaisuusveron maksoi kokonaan rikkain kymmenys, nykyisen kiinteistöveron maksaa tasapuolisesti kaikki tulo- ja omaisuusluokat. Kaikkein köyhin kymmenys hiukan vähemmän mutta ero on pieni.

Mikäli kiinteistöveroa nostetaan vaikka vain 1000€ kuukaudessa, saattaa jopa kokoomuslaisen äly kertoa. Maksan omaisuusveroa 200 000 asunnosta enemmän kuin Erkko 10 miljardin omaisuudesta. (kokoomuslaiset ovat älykkäitä, ei niin älykkäitä kun persut ja jänikset mutta yksilötasolla älykkäämpiä kuin muurahainen. Muurahaisen kyky rakentaa yhteiskuntaa pohjautuu kollektiiviseen älyyn, ei yksilö suoritukseen. hmm, pitänee joskus kirjoittaa juttu muurahaisen algorytmeistä. Ei ole biologia ketjua, pitänee laittaa tekniikkaan otsikolla muurahaisen softa. Olen käyttänyt niitä opettaakseni nuorille kirvesmiehille rakentamista ja etenkin työmaan siistinä pitämistä.)

Koska 200 000 euron omaisuudesta perittävä 12 000 euron vuotuinen omaisuusvero saisi jopa kokoomuslaiset hätkähtämään, persuista puhumattakaan, on aika keksiä muuta. Nyt on kaavailtu uutta verotuksen kohdetta.

Asuntotulo vero. Tulostahan on tietysti maksettava. Vero ei saa olla työ tai omaisuustulosta vaan sellainen jonka joutuu maksamaan jokainen tulosta riippumatta. Tuo on sellainen, jokainen asunto tuottaa laskennallista tuloa jollekin. Jos asuu omassa, omistajalle, jos vuokralla, vuokran antajalle. Joka tietysti sen siirtää vuokraan.

Itse olen vaikean kysymyksen edessä, kommunistina minun tietenkin täytyisi puolustaa ehdotusta koska mitä nopeammin pääomat keskittyvät, sitä nopeammin seuraa yhteiskunta järjestelmän muutos.

Toisaalta, minulla on oma lehmä ojassa. Taikka siis talo. (Taitaa olla parikin.) Olenko omaa etua ajava opportunisti joka puolustaa alle 10 miljoonan euron pienomistusta vai laskelmoiva kommunisti joka hyväksyy pienen omaisuuden tuhoamisen ja suuren kasvamisen. (Hitto, toivottavasti äänestäjät eivät tätä lue.)

Jos Rinne Nirva tämän näkee niin toivon hänen kommentoivan, annetaanko suurpääoman tuhota pienomistus valtion avulla vai yritetäänkö estää operaatio ja heikentää suurpääomaa. Tiedän hänenkin olevan ideologisesti vaikeassa asemassa. Pysyykö kunnon porvarina ja antaa asuntonsa erkolla vaikka tietää sen pitkällä aikavälillä edistävän kommunismia vai pitääkö itse asuntonsa joka taas pahoittaa ison rahan mielen.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/12/15/970-ekk---nainko-tienaat-kodillasi/201017372/139
Lainaus
Asumalla teet tuloa. Siksipä kotisi voi alkaa kiinnostaa myös verottajaa. Kiistanalainen asuntotulo eli omasta asunnosta tuleva hyöty on putkahtanut jälleen esiin. 

..
Teoreettinen asuntotulo kiinnostaa myös veronkantajaa, vaikka poliitikot eivät – etenkään vaalien alla – uskalla lähteä esittämään julkisesti asuntotulon verottamista.

Alivaltiosihteerin Martti Hetemäen johtamassa verotyöryhmässä se on kuitenkin ollut esillä. Tämän sisältöisen muistion laativat työryhmälle Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n (=Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) johtava ekonomisti Essi Eerola ja erikoistutkija Tuukka Saarimaa viime keväänä.


Lainaus
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteerin Martti Hetemäen johtaman, verouudistusta pohtivan työryhmän jäsenistä yksi on Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Hitto, mikähän tuon lain nimeksi tulee? Kun on päästy Lex Soininvaarasta (henkisesti sairaiden nuorten toimeentulotuen puolitus) on tulossa uusia.

Lex Lehtinen. Jes sujuva nimi. Kun ensivuonna jännäät puolenvuoden asumistulo mätkyä, mainitse pubissa että Lex Lehtisen laskua oottelen. (erityisen nautinnolliselta se tuntuu jos olet juuri eronnut ja asunut viimeiset kolme kuukautta yömajassa. Silloin pienikin ilo, vaikkapa laskennallinen asumistulo, joka tietenkin estää toimeentulotuen saamisen on tarpeen.)

Lisätään:


Tietysti voidaan samalla ottaa kantaa myös EK:n esitykseen kiinteistöveron veropohjan laajentamisesta. Mitä se on suomeksi?

No kyseessä on metsäpohjan omaisuusvero. Elikkä jos sattuu omistamaan pienen, alle 1000 hehtaarin metsäläntin, on tietysti viisainta maksaa siitä veroa. Nykyinen myyntivoitto vero on hankala, sitä ei tarvitse maksaa ellei myy metsää. Kiinteä vero joka muodostaa perinnöllisen velan on tehokas kannustin. Näin siis elinkeino elämän keskusliitto.

On tietysti selvää ettei tuota veroa voida periä suuremmilta yksiköiltä, summat olisivat niin suuria että vaikeuttaisivat vaurastumista ja aiheuttaisivat tilojen pirstaloitumista.

--
Helekatti, tämäkin koko ketju pitäisi kirjoittaa auki. Siis tehdä ymmärrettävää tekstiä jota voisi lukea vaikka vessassa huvikseen. Nyt tuo on sen verran helppolukuista että en edes itse viitsi seurata kaikkia juonteita.

Lisätään :


Lainaus
MOT: Verovapaa vyöhyke

Toimittaja Timo-Erkki Heino,
ensilähetys TV1, 29.11.2010 kello 20:00

Moni uskoo, että Suomessa on progressiivinen tuloverotus. Ja näin onkin suurimalle osalle suomalaisia. Kun tulot nousevat, niin veroprosentti nousee. Mutta kaikkein suurituloisimpia suomalaisia veroprogressio ei koske.

Ohjelma kertoo, miten Suomi on pikku hiljaa luopumassa vanhasta, jo Adam Smithin hyväksymästä periaatteesta, jonka mukaan rikkaiden pitäisi maksaa veroja enemmän kuin muiden. Kaikkein suurituloisimmat, miljoonan tai yli saavat suomalaiset maksavat veroja keskimäärin noin 29 % eli saman verran kuin ne suomalaiset, joiden keskimääräinen tulo on noin 45 000 euroa vuodessa.

Tulohuipun matalat verot eivät ole sattumaa, vaan tehtyjen poliittisten päätösten suora seuraus. Pääomatuloja verotetaan huomattavasti lievemmin kuin ansiotuloja, koska Ahon hallitus päätti vuonna 1993 eriytetystä tuloverotuksesta ja Vanhasen hallitus vuonna 2005 listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaudesta.

Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti pitää pääomatulojen lievää verotusta keskeisenä syynä eriarvoisuuden kasvuun:

”Eriarvoisuus on nyt samalla tasolla kuin mitä se oli 70-luvun alussa, jolloin se oli historiallisen korkealla tasolla. Olemme antaneet tuloerojen kasvaa erittäin nopeasti. Käytännössä tuloerojen kasvua on vauhditettu veropolitiikalla.”

Heikki Niskakangas, Aalto-yliopiston vero-oikeuden professori, pitää pörssin ulkopuolisten ns. listaamattomien yhtiöiden saajalle verovapaita osinkoja pääomatuloverotuksen suurimpana ongelmana.

Verotuksen kehittämistyöryhmä, jonka varapuheenjohtaja professori Niskakangas on, esittää verovapaista osingoista luopumista. Esitys tämän saavutetun edun poistamisesta on jo nyt aiheuttanut vastaväitteitä:

”Meillä on neljä järjestöä, jotka lobbaavat hyvin voimakkaasti osinkoverotusta. Ne ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto. Näiden edustajat tulevat systemaattisesti tästä ensi vappuun asti, jolloin hallitusneuvotteluja käydään, olemaan yhteydessä poliitikkoihin ja pyytämään edullisempaa osinkoverotusta kuin mitä Hetemäen työryhmä esittää.”

Professori Niskakangas ei halua ennustaa, kuinka esitykselle lopulta käy.

Lisäksi ohjelmassa kerrotaan, mikä on suurin vero ja samalla huomaamattomin, ja kuinka varallisuusveron korvaaminen kiinteistöverolla vaikutti tulonjakoon.
Ellen väärin ymmärtänyt, nuo eivät näy kun viikon? Minulla ei ole selaimessa videon näyttöä joten en siitä kärsi mutta ei kai ne voi niin idiootteja olla että ilmaistakaan eivät osaa myydä? (Siis niillä ei ole alkeellisintakaan tajua nettimarkkinoiden matematiikasta?)

Ja tuo 29% vero rikkailla ei pidä paikkansa. En nyt löydä enää kauppalehden uutista josta kävi ilmi erkon verotettava pääomatulo 17 milj, maksettu vero n 5 milj ja nettotulo noin 25 milj.

Mikä on mahdollista koska osinkotuloista 25% on verovapaata ja yritys omistetaan toisen yrityksen kautta. Tuohon verotukseen pääsee siis laillisesti ilman että käyttää edes harmaahkoa verosuunnittelua maksamalla tulot vaikkapa Irlannissa.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 23.12.10 - klo:00:07
Laskin suomen veroasteet googlen taulukkolaskimella ja julkaisin tuloksen (https://spreadsheets.google.com/ccc?key=0AjW4Fd2Abm-BdGp1ajJRX3plUTgyWjlzSEpKbzlFblE&hl=fi) .

Jos joku haluaa katsoa tai kommentoida. Poistin muokkausmahdollisuuden koska en osannut tehdä niin että voi muokata mutta ei tallentaa ja en viitsi uudestaan hommaa tehdä jos joku irvileuka huvikseen nollaa koko sätöksen.

Siinä siis näkyy ekana graafi jossa on veroasteet, alempana luvut. Verot laskin vero.fi laskimille, en viitsinyt käydä tekemään kaavoja itse. Taulukko on siis staattinen senkin vuoksi.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 30.12.10 - klo:14:14
Tein graafin suomen verotuksesta, sillä on helppoa katsoa miten voit optimoida verot. Lukutaitoinen näkisi myös toisesta graafista verotuksen regressiivisyyden. Yhtään sellaista ei ole blokissa vieraillut.

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/56486-optimoi-verotuksesi-helposti

Jokainen lukutaidoton kommentoija puhuu yrittämisestä. Hitto näille idiooteilla jos kertoo vitsin niin ne hyppäävät ikkunasta.

Mutta, asiaan

Verotuksen lajit :
Progressiivinen
 - Milton Friedmanin ja Adam Smithin mallit kuuluvat tähän ryhmään.
Tasa prosentti
 - Viro kokeilee tätä
Tasa summa
 - Henkivero, feodalismissa oli joitakin tämän piirteitä
Regressiivinen
 - Tämä on suomessa käytössä
Omaisuusvero
 - Suomessa on pienten omaisuuksien, talot, autot, kesämökit. Käsittääkseni USA:ssa on vieläkin myös suurten, liekkö?


On selvää ettei Suomessa ole poliittisia mahdollisuuksia ainakaan :
Progressiivinen
 - Ökyrikkaat vastustavat
Tasa prosentti
 - Ökyrikkaat vastustavat
Omaisuusvero
 - Ökyrikkaat vastustavat suurten omaisuuksien veroa


Elikkä jäljelle jää nykyinen ja Tasa summa

Mietitään tätä Tasa summa parannusta.

Suomen bkt on nyt (http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html)
2009*    171,3€
32 088€ / hlö

julkisen sektorin osuus 49,6 prosenttia. Siis likimäärin 50%

1. vuosi
Eli veroasteeksi tulee 50% ja 16 044 € henkilö. Ei löydy tulonsaajittain helposti joten käytän perheiden tuloja. Käytän sitä yltiö optimistisesti eli oletan perheen kooksi yhden henkilön.

veroja menee siis taloudelta 16 000. 2 alinta desiiä eivät pysty maksamaan verojaan joten oletan laskentateknisistä syistä että ne tapetaan ja niiden tulot jaetaan tasan muiden desiilien kanssa.
(Alimman desiilin veroaste olisi 1,48, ylimmän 0,34 )

2 vuosi

Toinen vuosi, veroja menee 20 000 € nuppi.
Veroasteet, 3 desiili 0,99. 10 desiili 0,4.

Kolmas desiili on pakko pistää tuhkaamoon, ei tuolla elä. (218,875€)

3 vuosi.
Näyttää siltä että tilanne stabiloituu mikäli tuloerot eivät kasva. Siis jos tapamme 30% väestöstä, tilanne 3 vuoden kuluttua :
Veroaste
0,90
0,82
0,76
0,70
0,64
0,56
0,43
--
Ainoan ongelman muodostaa se että matalamman tuloluokan porukat ovat ne jotka tekevät kaiken.
Pitänee laskea joku toinen kerta, kuinka tilanne käyttäytyy jos köyhiltä menevät tulot keskittyvät suurituloisemmalla kymmenykselle.

Alustava havainto kuitenkin, mikäli nyt tienaat kulutusyksikköä kohden 20 000 (siis tuloina 40 000, puolet porukasta on lapsia ym.), säilyisit tuon skenaarion mukaan elossa. Veroasteesi tietysti nousisi 90%. Rikkaiden veroaste kohoaisi nykyisestä vajaasta 20% tuonne 43%. en usko että parannus tuossa muodossaan tulee menemään läpi ellei siinä huomioida suurituloisille aiheutuvia kärsimyksiä paremmin.

--
Tuolla google dokumentti jolla tuon laskin:
https://spreadsheets.google.com/pub?key=0AjW4Fd2Abm-BdFZuQWhFZmYteGZpYWZlMC02UXBlY3c&hl=fi&output=html

Tulot desiileittäin
http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2008/tjt_2008_2010-05-20_tau_004_fi.html

Tuolla verotietoa:
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html

Tuo vaikuttaa hyvältä :
http://tilastokeskus.fi/til/vermak/tau.html


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit
Kirjoitti: auvo rouvinen - 30.12.10 - klo:21:19
Otin tilastokeskuksen sivuilta suomen toteutuneet veroasteet 1975 - 2009 ja laitoin google taulukkoon, siitän näkee bkt osuudet.

https://spreadsheets.google.com/pub?key=0AjW4Fd2Abm-BdG5WaHlLeFdtNkVmNHdFZUt3eXdMYXc&hl=fi&output=html

Noissa ei huomioida julkista velkaa, pelkät verot. bkt on euromääräinen, ei siis ostovoima tasoitettu joten lopussa oleva kaavio joka ennustaa bkt:n kasvun, ei pidä paikkaansa. Myöskin laman merkitys jää pienemmäksi kuin Krugmanin käyttämässä taulukossa.

Samaten tuossa inflaation syömässä taulukossa optimaalinen talouskasvu on 11,3% vaikka reaalinen optimi kasvu oli vain reilut 3%.


Otsikko: Vs: Erilaiset veromallit- alv
Kirjoitti: auvo rouvinen - 10.06.11 - klo:16:56
Kuinka alv vaikuttaa talouteen?

Kattelin kun pankinjohtaja leikkasi omaa nurmikkoaan ja osallistuin muuttoon talkootyöntekijänä. Mistä tämä johtuu? Suomessa on paljon ihmisiä jotka tekisivät mielellään noita töitä jo 10€ tuntipalkalla ja kunnon työvälineillä. Lisäksi vielä suurempi osuus osallistuisi noihin töihin 15€ tuntikorvauksella. Nyt he ovat työttömänä.

Lasketaan mitä maksaa ruohonleikkaaja. Oletetaan että nurmikon leikkaus matkoineen vie 1 tuntia, matkakulut oletan 10€ koska omakoti alueella on monta taloa joissa on nurmikkoa. Käytän laskemiseen talonrakennusalan työehtosopimusta koska se on ainut jonka kunnolla osaan.

Tuntipalkka - 10€
Palkka kaikkine kuluineen 15.68
Matka ja työvälien kulut 10€
= 25,68
Työnjohtopalkkio ja yrityksen voitto (riisto) 10€
= 35,68 €
alv 23%
=> 43,8864

Siispä ruohonleikkuu josta työntekijä saa 10€ - verot = 8€ maksaa asiakkaalle 43,8864 €.

Äkkipäätä kuulostaa kalliilta. Sen sijaan että pankinjohtaja palkkaisi työttömän leikkaamaan nurmikkoaan, työtön pysyy kortistossa ja hänelle maksetaan toimeentulotukea arviolta 800€ kk. Siis noin 40 euroa päivä.

Entä jos valtio palkkaisi nämä työttömät ruohonleikkuuseen ja myisi työtä ilman riistoa ja alv:tä?
Valtio säästäisi 40€ päivä toimeentulotukena.
Työtön tienaisi ruhonleikkuulla 94.71 € päivä nettona. (0% verokortti)
Pankinjohtaja, siivooja sekä kuusi puistotyöntekijää saisivat nurmikkonsa leikattua tekemättä itse mitään. Eläkekassaan virtaisi rahaa.
Pankinjohtaja joutuisi maksamaan palvelusta.
Palkka 15.68
Matka ja työvälinekulut 10€ (20km matka viereiseltä tontilta. 50 c km)
= 25,68€

Olkoonkin että alv:n maksaa asiakas eikä raha ole keneltäkään poissa. Minä väitän että 16€ hintaisella ruohonleikkuulla on enemmän kysyntää kuin  43,8864 € hintaisella ruohonleikkuulla.

Uskoisin että 16- 25€ hinnalla kysyntää olisi niin paljon että se vähentäisi työttömyyttä useilla sadoilla ruohonleikkaajilla.


Kuinka asiakkaalle kävisi?
Nykyiset leikkurit ovat niin tasokkaita että toimivat yhden kesän.
Hinta 240€
6kk, 2 leikkausta viikkoon, 4 viikkoa. = 24 leikkauskertaa. konekustannus 10€ / leikkaus.

Palveluna ostettu ruohonleikkaus maksaisi asiakkaalle 6-10€ kerta enemmän kuin itse tuotettu. Oma palkka olisi siis 6-10€ tunti ruohonleikkuusta. Töissä käyvälle hintaero on niin pieni ettei sillä kannata itse leikata. Ńäyttää siltä että alv heikentää palvelujen kysyntää ja kysynnän alenemisesta seuraa myös tarjonnan aleneminen. Kun Katainen sanoo ettei alv vaikuta mitenkään ihmisten ostokäyttäytymiseen, hän ehkä ei ole perehtynyt matematiikkaan kovinkaan syvällisesti.